Clojure kilpailuetuna ja muita syitä käyttää Clojurea

This content is available only in Finnish.

Kuudennessa Flowa-podcast-episodissa aiheena on ohjelmointikielten aateliin kuuluva, Javan virtuaalikoneen päällä toimivat LISP-variantti Clojure. Podcastissä selviää muun muassa, miksi Clojure on kilpailuetu niille yrityksille, jotka sitä käyttävät.

Vieraana on tällä kertaa itsenäinen softakehittäjä ja Clojure Cupin pääjärjestäjä Tero Parviainen (@teropa) sekä Flowan Clojure-guru Tero Kadenius (@pisketti). Haastattelemassa Teroja on vasta Clojure-fanboy-asteella oleva funktio-ohjelmointi-intoilija Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat).

Tämänkertaisessa episodissa aiemmista episodeista tuttua anti-agile jäärää tuuraa Olli Olioguru, joka epäilee, että funktio-ohjelmointi on aivan liian vaikeaa junnukoodaajille sekä päivittelee sitä, kuinka halpakoodausmaista tuleva Java-koodikin on kuraa eikä siten uskalla edes ajatella offshore-Clojure-koodin kryptisyyttä. Podcast-isäntä Ari-Pekka haastaa myös vieraitaan sillä ikävällä tosiasialla, että Javan virtuaalikonetta on kehitetty pitkälti vain Javan ehdoilla ja muut Javan virtuaalikoneen päällä toimivat kielet kärsivät siitä.

Clojure guruilun lisäksi Tero Parviainen on hyvin perillä siitä mitä frontend-kehityspuolelle kuuluu. Hän on kirjoittamassa kirjaa otsikolla ”Build Your Own AngularJS” ja häneltä on julkaistu teos otsikolla ”Real-time Web Application Development using Vert.x 2.0”. Taustalla ennen Clojurea Tero Parviaisella on Java ja Ruby. Podcastissa Tero Parviainen paljastaa, että vielä vuosi sitten hän ei olisi vakavissaan edes harkinnut Clojurea frontissa, mutta nyt tilanne on muuttunut, sillä Clojure-rintamalla on tapahtunut todella paljon erityisesti frontend -kehityksen saralla. Tätä nykyä käyttötapauksia, missä Parviainen ei käyttäisi Clojurea on aina vaan vähemmän ja vähemmän. Lisää tietoa Terosta löytyy osoitteesta http://teropa.info.

Tero Kadeniuksen taustat ovat vahvimmin Java-ohjelmoinnissa. Clojureen hän pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa noin neljä vuotta sitten. Vapaa-ajan Clojure-projektien lisäksi taustalla on vuoden mittainen Clojure-työprojekti. Myös Tero on kirjoittamassa kirjaa, mutta aiheena on Agile- ja Lean-sovelluskehitys. Näillä näkyminen kirja on tulossa julki vielä tämän vuoden aikana.

Mitä, mikä, miksi?

00:47
Tero Parviainen, kerroko lyhyesti, mikä on Clojure Cup?

02:15
Mihin Clojure käytetään ja mihin sitä kannattaisi käyttää? Onko teillä mainita jotain referenssejä tuotteista tai palveluista, jotka on rakennettu Clojurella?
09:47
Javan virtuaalikonetta on kehitetty pitkälti vain Javan ehdoilla ja muut Javan virtuaalikoneen päällä toimivat kielet kärsivät siitä. Mitä mieltä olette tästä väitteestä?

Skenaarioita ja haastamista

11:43
Skenaario 1: Junnukoodaajat eivät opi funktio-ohjelmointia? Siksi kannattaa enemmin koodata Javaa tai C#:ia tai muuta olio-orientunutta ohjelmointikieltä.
15:37
Skenaario 2: Me ollaan ulkoistettu suurin osa softakehityksestä. En nyt mainitse maata vaan sanon ainoastaan, että sieltä tuleva Java-koodi on parhaimmillaan toimivaa ja pahimmillaan bugista roskaa. Jos sieltä tulisi Clojure-koodia, se olisi lisäksi kryptistä kuin mikä. Java ja C# ja muut kunnon olio-orientoituneet kielet pakottavat kirjoittamaan selkeämpää koodia
18:32
Skenaario 3: Hyvin kirjoitettu olio-orientoitunut koodi on paljon selkeämpää ja helpommin laajennettavaa kuin funtionaalinen hieroglyfisekamelska. Koodin pitää olla ylläpidettävää ja siksi ei kannata käyttää Clojurea.
25:09
Skenaario 4: Meillä yksinkertaisesti ole varaa opetella taas uutta kieltä.

Käytännössä

32:44
Miten on työkalujen ja alustojen laita? Miltä näyttää Clojuren tekninen työkalupakki?
41:34
Entä tietokannat?
48:11
Miltä näyttää Clojuren tulevaisuus?

Ari-Pekka Lappi on hybridi-filosofi-insinööri. Hänellä on yli 10 vuotta kokemusta sovelluskehityksestä monessa eri roolissa, erityisesti kehittäjänä, scrum masterina, ratkaisuarkkitehtina.

comments powered by Disqus